perjantai 27. marraskuuta 2009

Danny Show 2009




Tämä on ollutkin jo pitempään haaveena eli nähdä Danny livenä. Voiko siihen kuolla? Ei näköjään, ei edes naurattanut niin kuin pelkäsin ennakkoon.
Danny Show 2009 Rock Academy, Vantaan Onnelassa 26.11.2009. "Teemana kuuma rytmi eli rock'n'roll." Olihan varsinaista rock'n'rollia tai eihän se ollut kuin erittäin tympeätä rokkia huonosti soitettuna. Tai ei huonosti, oikeinhan ne soitti, mutta. Rumpali oli kauhea halonhakkaaja, kitaristi kauhea tiluttelija jne. Danny puhui alussa aivan puuta heinää: Elvisin vanhasta taustabändistä Bill Black on vieraillut useasti Suomessakin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että mister Black kuoli jo vuonna 1965. No sattuuhan näitä.
Rock around the clock oli ensimmäinen kappale, todella jäykkää menoa. Seuraavaan Roll over Beethoveniin oli sovitusta varastettu ELO:lta, tympeät synajouset. Be-bop-a-lula ja Shakin' all over, no nehän ne nyt eivät svenganneet sitten yhtään mihinkään. Hirveätä. Mutta yleisö tykkäsi. Sitten tuli Elvis-medleyt; Cadillac, joka esiteltiin Renegadesin kappaleena ja soitettiin Vince Taylor-versiona. Beatlesia, Rolling Stonesia, Roy Orbisonia ja Cliff Richardia. Sitten olikin ensimmäinen setti ohi ja vuorossa väliaika.
Väliajan jälkeen soittivat vanhoja Danny-hittejä 60- ja 70-luvulta. Sovitukset olivat taas ihan hirveitä: eikö näitä pysty tanssimaan ilman sitä jyskyttävää rumpukomppia? Mutta yleisö tykkäsi. Välillä kävi yksi taustalaulajattarista vetämssä aivan hirveän rokki-medleyn: Ja rokki soi/Tahdon rakastella sinua/Fiilaten ja höyläten. Niin ja se toinen leikki Suzi Quatroa: Can the can. Se ei ollut ihan niin hirveätä. Ilta päättyi yhteen parhaista Danny-kappaleista eli Seisemän kertaa seitsemän. Tokihan sekin pilattiin sillä hirvittävällä rokkimeiningillä.
Siinä mielessä tämä oli pettymys, että ei Danny ollutkaan niin huono kuin olin odottanut. No ei se toki hyväkään ollut. Lauloi välillä todella huolimattomasti eikä oikein muistanut aina sanojakaan.
Sellainenkin ajatus hiipii mieleen, että taitavan taustaorkesterin, jossa olisi riittävästi puhaltajia, kanssa Danny saisi aikaan ihan kelpo shown. Mutta sellaisesta taitaa olla turha haaveilla, mieshän on bisnesmies ja tuollaiseen orkesteriin satsaaminen maksaisi, näitä nytkin mukana olevia nuoria soittajia saa varmaan halvalla pilvin pimein.
Ja Ossi Ahlapurokin oli paikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti